Home

Arkkitehti Panu Savolainen luennoi klubilla 19.4. klo 16-18. Paikkana on Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen seminaarihuone (F115) osoitteessa Unioninkatu 38F. Tapahtuma on maksuton ja kaikille avoin. Tervetuloa!

Tekstuaalinen esineellisyys – kriittisiä ja ylirajaisia ajatuksia menneisyyden jäänteiden vakiintuneista kategorioista

Arkeologia ja aineellisen kulttuurin tutkimus on 1990-luvulta alkaen irtautunut kielen ensisijaisuutta korostavasta ajattelusta. Kun vielä 1980-luvulla esineistä ja aineellisesta kulttuurista saatettiin puhua tekstin metaforin, on sittemmin tilalle tullut sen aktiivista ja kielestä riippumatonta hahmoa ja toiminnallista logiikkaa korostavia ajattelun malleja.

Tämän varsin tuoreen teoreettisen käänteen yli näyttää kuitenkin säilyneen (oletetun) menneisyyden jäänteiden kahtiajako tekstiin ja esineisiin. Sen perusteita näkee harvoissa tutkimuksissa pohdittavan käsitteellisellä tasolla, vaan useammin puhutaan tekstistä tai esineestä määrittelemättä käsitteitä sen tarkemmin. Kahtiajaon juuret ovat ennen kaikkea historiatieteitä ja kulttuurien tutkimusta erottavassa, 1800-luvulla tapahtuneessa tieteen hajaannuksessa, ja kysymys onkin monessa mielessä juuri historiallisesta erottelusta.

Esitelmäni kyseenalaistaa tämän liian usein intuitiivisesti ilmiselväksi oletetun jaon. Teksti on toki kirjoitettu aineelle ja sillä on aina – bitteinäkin – esineellinen olomuoto. Olennaisempaa on kuitenkin tarttua tekstistä esiin nouseviin rakenteisiin, jotka noudattavat sen kielestä irtautuvaa aineellisen maailman logiikkaa. Enää ei ajatella, että arkeologinen tai esineelllistä kulttuuria tutkivien tieteiden aineisto olisi yksiselitteisesti aineellista. Toisesta ääripäästä lähtien voidaan tarkastella, missä määrin tekstin ilmaisema kieli voidaan lukea esineelliseen ja avaruudelliseen hahmoon siirtyvinä ylityksinä.

1700-luvun lopun palovakuutusasiakirjoihin perustuvan esimerkin avulla sijoitan teksti/esine-dikotomian tieteenaloja erottaviin tietoteoreettisiin olettamuksiin aineistosta nousevan erottelun sijaan. Kärjistäen kysyn, voiko arkeologinen aineisto olla yksinomaan tekstiä. Laajemmassa katsannossa pohdin, ovatko tekstin ja esineen kategoriat yleensäkään mielekkäitä tai tarpeellisiakaan kohti ylirajaisia ongelmia kulkevissa menneisyystieteissä.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s